Sivujemme keskipiste

kääpiösnautseri Lili

Rakennekuva © Emmaleena


Virallinennimi » Ariel Syntymäaika » 26.7.2006 Rotu » kääpiösnautseri	Kutsumanimi » Lili Sukupuoli » steriloitu narttu Väri » valkoinen

Lili jalostustietokannassa

Roduksi kääpiösnautseri

Niin kauan kuin muistan olen tahtonut koiraa, perheenjäsenen allergian vuoksi se ei kuitenkaan onnistunut niinpä haaveet olivat jääneet taka-alalle vuoteen 2006 mennessä. Kesällä kuitenkin orastava koirainnostus heräili taas, tutustuimme "ei-niin-paljon-allergisoiviin-rotuihin" mm. naapurimme kyläilevän coton de tulearin kautta. Enää koirahaave ei tuntunutkaan täysin mahdottomalta. Muukin perheemme innostui yhä enemmän tästä cottonista ja niin hankimme tietoa ja katselimme kuvia. Tutkimme myös muita "ei-niin-paljon-allergisoivia-rotuja" kunnes eräänä iltana silmiin sattui kääpiösnautseri. Aluksi kiinnitin huomiota lähinnä ulkonäköön, mahtavan näköinen ja kokoinen pakkaus, tutkailin vielä vähän lisää ja päädyin sitten yöksi uneksimaan käppänöistä.

Seuraavana päivänä äiti kysäisi minulta että tiedänkö minkälainen koira se sellainen kääpiösnautseri olisi, työkaverilla on kuulemma valkoisia käppänävauvoja. Asia ei kuitenkaan ollut vielä sillä selvä, tutkimme ja haeskelimme lisää tietoa tästä rodusta. Yhtenä päivänä äiti soitti työkaverilleen ja sopivat päivän jolloin voisimme mennä pentusia katsomaan. Minähän olin ihan haljeta innostuksesta. Kun pennut oli nähty niin päätös oli ainakin omalta osaltani aika varma; käppänä olisi meidän rotu. Eihän niistä 5 viikkoisista palleroista tälläinen koirista mitään tietämätön osannut lainkaan sanoa mikä niistä meille tulisi, kaikki ne olivat söpöjä ja emo oli jo lähes tyrkyttämässä riiviöitä mukaan. :) Olin silti iskenyt silmäni pentueen pienimpään mutta silti hyvin tarmokkaaseen pikkulikkaan. Emme kuitenkaan sen kummemmin asiasta sopineet, päätimme vain mennä joskus uudestaan katsomaan. Päivät kuluivat ja aloin jo huolestua, viiden pennun pentueesta oli tehty jo varauksia. Lopulta saivat vanhemmatkin päätöksen tehtyä ja äiti soitti kasvattajalle. "Se pikkutyttö" oli vielä ilman omistajaa, kasvattaja oli kait pitänyt sitä alustavasti meille varattuna. Äiti sopi kasvattajan kanssa että haemme pennun siitä noin viikon päästä.

Lili 5- ja 6viikkoisena

Alkoi sitten kauhea odotus ja tavaroita ostelimme ennakkoon. Minä tietysti lueskelin vielä kaikki keskustelut ja sivustot läpi mitä nyt käsiini sain. Tuskastuttavan hitaasti läheni torstai-iltapäivä jolloin pentunen haettaisiin. Jännitin etukäteen kovasti mutta vihdoin istuimme pennun kanssa autossa kohti omaa kotia. Kasvattaja oli antanut mukaan rekisteripaperit ja hieman ruokaa sekä pari ohjevihkosta. Kotiinpäästyä olinkin ihan seitsemännessä taivaassa ja herttainen koiratyttelihän siitä valkoparrastahan on sitten kasvanut. Takana jo pari onnellista ja toiminnantäyttä vuotta, edessä vielä enemmän.

Ensimmäinen ilta uudessa kodissa, 7vk

Tiivistetty luonnekuvas

Kääpiösnautseria kuvaillaan älykkääksi, temperamenttiseksi ja reippaaksi pieneksi "suureksi" koiraksi. Onhan Lili kaikkea sitä, ainakin jonkin verran ja tiettyinä hetkinä. Lili oli perheemme ensimmäinen koira, ja sen tähden koirakokemus ei ollut kovin huima. Kääpiösnautseri ei välttämättä olisi ollut paras mahdollinen valinta meidän perheelle, siis aloittelevalle koiraperheelle, mutta nykyään voin sanoa että kyllä se oli. Olemme käyneet koulutuksessa läpi monia virheitä, joista on selvitty. Alkuaikoina meillä oli pieniä johtajuusongelmia koiran kokeillessa rajojaan murrosiässä. Myöhemmin ongelmat katosivat iän myötä. Lilistä on kasvanut aivan ihana, persoonallinen ja kunnollinen koirakansalainen, vaikka ainahan se on ollut rakastettavin omistajansa silmissä.

Lili ei ole vieraita kohtaan kovinkaan avoin. Etenkin vastaantulijat, jotka pysähtyvät ja kumartelevat silittelemään, ovat kovin pelottavia. Usein mätsäreissäkin koiraa kopeloidessa, tulee huomatuksi tämän arkuus vieraita kohtaan. Pöydällä seistään jäykästi raajat ojossa ja selkä kyyryssä. Lili on kuitenkin hyvin, hyvin kiltti ihmisiä kohtaan. Koskaan ei ole purrut, näykkiminenkin on loppunut pentuiästä päästyä. En anna yleensä lenkeillä pikkulasten tulla silittelemään, useinkaan Lili ei tahdo itseensä koskevan. Oman perheen lapset ovat sitten kaikki parhaita kavereita, ja pikkusiskoni kanssa menestystä on tullut lapsi&koira kehistä.

Lili on melko herkkä, pehmeä koira. Kouluttaessa se ottaa helposti nokkiinsa torut ja heittäytyy nopeasti hankalaksi. Silloin auttaa pieni leikkihetki ja koira on innoissaan, leikkiähän nimittäin tämä nautseri tykkää ja paljon! Aina ollaan viuhtomassa omat lelut esiin ja koirakavereille tyrkytetään palloja sekä keppejä.

Koirien kanssa Lili tulee hyvin toimeen, nykyään olen tosin huomannut pientä ärähtelyä yli-innokkaiden tuttavuuksien kohdalla. Lenkkipoluilla koira esittää tietysti vastaantuleville mahdollisimman pelottavaa, niskakarvat pystyssä se innostuu joskus tapittamaan kuin tuijotuskisaan haastaen. Nykyään kovan harjoittelun avulla, koira kulkee kuitenkin nätisti nenä pystyssä hihnassa meuhkaajien vastaantulijoiden ohi, ainakin yleensä.
Lili on hyvin kiltti, täytyy sitä täälläkin vielä toitottaa että kaikki uskovat. Ärähtely on vain pientä pään aukomista, koskaan ei ole tietääkseni oikein suutahtanut ja tapellut se ei ole kenenkään kanssa. On se saanut joskus köniinsä kaverikavereilta mutta ei kummoisempiin nujakoihin ole joutunut.

Kehitys

Lili 6kk, Lili 1v, Lili 2v, Lili 2v, Lili 2½v